Lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkuus alkaa usein niin, että vanhemmat tai lapsi itse ottavat yhteyttä lastensuojeluun ja pyytävät apua. Myös koulu, terveydenhoitja päiväkoti tai muu viranomaistaho voi ottaa yhdessä perheen kanssa yhteyttä kunnan  lasteensuojeluun ja kertoa huolestaan lapsen tilanteesta. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Arvioinnissa lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuudesta kannattaa luottaa omaan arviointikykyyn. Jos huoli lapsen hyvinvoinnista on riittävän suuri omasta mielestä, kannattaa lastensuojeluilmoitus tehdä aina. Lastensuojeluilmoituksen voi yksityishenkilö tehdä nimettömänä.

Monet lasten ja perheiden parissa työskentelevät ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen perheen mielipiteestä huolimatta. Esimerkiksi päivähoidon ja koulun työntekijöiden täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät, että lapsi tarvitsee apua. Yleensä ammattilaiset keskustelevat asiasta ensin perheen kanssa. Poliisi tekee ilmoituksen, jos alaikäinen on tehnyt rikoksen, käyttänyt päihteitä tai on paikalla perheväkivaltatilanteessa.

Lastensuojelun lakisääteinen tehtävä on auttaa lasta tai nuorta. Arviointi lastensuojeluilmoituksen ja sen aiheuttaman huolen aiheellisuudesta kuuluu lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisille.

Lastensuojelun velvollisuus on tarjota ensisijaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimia perheen tueksi. Lastensuojelun avohuollossa työtä tehdään pääsääntöisesti perheen kotiin vietävinä palveluina. Huostaanottoon ja lapsen sijoittamiseen ryhdytään vain jos avohuollon tukitoimet kaikista yrityksistä huolimatta osoittautuvat riittämättömiksi lapsen edun näkökulmasta.

Mitkä voivat olla syitä avun tarpeelle?

  • Perheen elämäntilanteessa tapahtunut suuri muutos tai kriisi, joka vaikuttaa kaikkien elämään
  • Vanhempien uupuminen, psyykkiset ongelmat tia sairaudet, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä tai jaksamiseen huolehtia lapsesta
  • Vanhempien runsas alkoholin käyttö
  • Perheen sisäinen fyysinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka sekä lapseen kohdistunut ulkopuolinen psyykkisen tai fyysisen väkivallan uhka
  • Lapsi tai nuori itse tekee asioita, jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitaksi; päihteiden käyttö, tekee rikoksia tai laiminlyö koulunkäymisen
  • Lapsella on psyykkisiä tai terveydellisiä ongelmia, joihin hän ei saa riittävää tukea
  • Lapsi joutuu kantamaan ikäänsä nähden liian suurta vastuuta perheen arjesta

Mitä yhteydenotosta tai ilmoituksesta seuraa?

Sosiaalihuollon työntekijä arvioi huolellisesti jokaisen ilmoituksen ja yhteydenoton ja useimmissa tapauksissa alkaa kartoittaa lapsen ja perheen tilannetta. Lapsen ja perheen tilanteesta riippuen kartoitus voi olla joko sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelun tarpeen selvitys.

Useimmiten työntekijä on yhteydessä perheeseen ja kutsuu vanhemmat ja lapsen keskustelemaan asiasta. Lapsen ja perheen tilannetta arvioitaessa tapaamisia voi olla useita ja ne voivat olla sosiaalitoimistossa, päiväkodissa, koulussa tai perheen kotona. Apuna voidaan tarvittaessa käyttää tulkkia. Tapaamisissa puhutaan yhdessä siitä, miksi ilmoitus on tehty ja mitä lapsen ja perheen auttamiseksi voitaisiin tehdä. Selvityksen aikana työntekijä tapaa lasta usein myös ilman hänen vanhempiaan.

Lapsen ja perheen tilanne selvitetään niin laajasti kuin se on tarpeen. Mikäli perhe haluaa, yhteistyöhön voidaan ottaa mukaan muitakin lapsen läheisiä ja sukulaisia.

Selvitys voi johtaa sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuuteen

Jos lapsi ja perhe hyötyvät sosiaalihuollon palveluista ja tuesta, mutta eivät tarvitse lastensuojelulain mukaisia palveluita, heille nimetään omatyöntekijä siksi ajaksi, kun he ovat sosiaalihuollon asiakkaita. Sosiaalihuollon asiakkuus on vapaaehtoista.

Jos lapsen ja perheen tilanne vaatii tuekseen lastensuojelun apua, alkaa lapsella lastensuojelun asiakkuus. Tällöin lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Jos palvelutarpeen arvion tai lastensuojelun tarpeen selvityksen perusteella työntekijöille syntyy huoli lapsen tilanteesta, lastensuojelun asiakkuus voidaan aloittaa myös tilanteessa, jossa lapsi itse tai vanhemmat eivät koe sitä tarpeelliseksi.

Sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuutta ei aloiteta, jos selvityksen perusteella huoleen ei ole syytä, eivätkä lapsi ja perhe tarvitse tukea.

Jos lapsi ja perhe tarvitsevat apua, tehdään asiakassuunnitelma

Jos selvityksen jälkeen päädytään siihen, että lapsi ja perhe tarvitsevat tukea, laaditaan suunnitelma, johon kirjataan mihin apua tarvitaan ja millaista annettava apu on. Suunnitelma laaditaan kirjallisesti ja sitä kutsutaan asiakassuunnitelmaksi.

Asiakassuunnitelma tehdään aina yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Päivitysten yhteydessä katsotaan, mitä on sovittu ja arvioidaan, onko työskentelystä ollut apua.

Yhdistyksen jäsenten rooli palvelujärjestelmässä

Kunnat ostavat yhdistyksen jäsenyrityksiltä lastesuojelulain mukaisia avohuollon palveluita ja sosiaalihuoltolain mukaisia avohuollonpalveluita. Palvelut voivat täydentää kuntien osaamista tai korvata osan kunnan järjestämästä palveluntarjonnasta. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita voidaan tuottaa myös ilman lastensuojeluasiakkuutta. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita voi kysyä suoraan yhdistyksen jäsenyritysten asiakaspalvelusta.

Palvelutarpeen arvioiminen ja lastensuojeluasiakkuuden alku

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *